-    Design on luonteeltaan piilevä voimavara. Suomalaisilla yrityksillä olisikin nyt mahdollisuus ottaa designin avulla tiikerin loikka kilpailukyvyn parantamiseen, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari.

Designin merkityksestä yrityksille on toistaiseksi saatavilla vähän empiiristä tietoa. Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että designpanostukset kannattavat (ETLA 2006). Yritykset, joissa design on integroitu tuotekehitykseen ja markkinointiin ja osaksi strategiaa, hyötyvät siitä eniten. Hyödyt tulevat tuotannon ja myynnin nopeampana kasvuna sekä tuotteiden ja palveluiden erottuvuutena kilpailijoista. Designiin tehtävät investoinnit parantavat tätä kautta yritysten kilpailukykyä.

Mitä design merkitsee yrityksille?

Kysymykseen, mitä design pohjimmiltaan on, vastauksien kärjessä olivat muotoilu, suunnittelu ja innovatiivisuus. Kaikista vastaajista neljä viidestä oli täysin sitä mieltä, että design on pohjimmiltaan muotoilua. Kaikista vähiten kannatusta sai vaihtoehto ”yrityksen elinehto”. Designin ei katsottu olevan myöskään  selvästi ”asiakaslähtöisyyttä”.

Vajaa viidennes vastaajista oli panostanut designiin viimeisen kahden vuoden aikana erittäin paljon. Runsas kolmannes yrityksistä oli panostanut melko paljon ja noin kolmannes melko vähän. Vain kymmenisen prosenttia vastaajista ei ollut panostanut designiin lainkaan.

Miksi ei ole panostettu?

Vastaajilta, jotka olivat panostaneet vähän tai eivät lainkaan designiin, kysyttiin, miksi yritykset eivät olleet panostaneet designiin. Yleisin vastaus oli, että yritykset pärjäsivät mielestään hyvin ilman tai olivat sitä mieltä, että design ei sovi heidän yritykseensä tai toimialalle. Viidennes kielteisesti suhtautuneista sanoi designin vievän liikaa aikaa ja resursseja.

Merkille pantavaa on, että designiin kielteisesti suhtautuvista yli puolet pitää designerin palkkaamista liian kalliina tai designin ostamista vaikeana. Tiedotusta ja neuvontaa design-asioissa pidetään myös riittämättömänä. Osa arvelee myös, että asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan designistä ja oma osaaminen on tarvittaessa riittävää.

Miksi osa yrityksistä panostaa designiin?

Vastaajan valitessa vaihtoehdon ”design on toimintamme perusta” hän sai lisää kysymyksiä. Yleisin vastaus oli, että design on läsnä kaikissa tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä (78%). Kuusi kymmenestä ilmoitti, että design tulee talon sisältä ja viidennes oli sitä mieltä, että design lähtee asiakkaista. Designiin panostaneet yritykset sanoivat, että design parantaa yrityksen asemaa markkinoilla ja design on toiminnan perusta ja osa yrityksen strategiaa.

Designiin positiivisesti suhtautuneilta yrityksiltä kysyttiin, miksi design parantaa laatua.  Kuusi kymmenestä oli sitä mieltä, että design lisää tuotteiden käytettävyyttä sekä ergonomiaa ja mahdollistaa tuotteiden sopivan elinkaaren. Design vähentää hukkaa ja virheitä, merkitsee ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita sekä auttaa myös näitä yrityksiä erottumaan kilpailijoistaan.

Designiin luottavat yritykset ovat myös sitä mieltä, että design nopeuttaa markkinoille pääsyä ja asiakkaat ovat valmiitta maksamaan hyvästä designistä. Ne, jotka sanoivat designin olevan osa yrityksen strategiaa ilmoittivat, että design on yritykselle tärkeä resurssi. Ne ilmoittivat myös, että olivat panostaneet designiin selvästi enemmän ja aikoivat myös lisätä design-panostuksiaan lähivuosina.

Designin arvo tulevaisuudessa?

Yritysten tulevat designpanostukset liittyvät brändin rakentamiseen ja vahvistamiseen, tuotteiden ja palveluiden konseptointiin ja yrityskuvan vahvistamiseen.

-    Vastaukset kuvastavat osaltaan sitä, että tulevat designpanostuskohteet ovat yritykselle strategisesti tärkeitä. Desingnin korostamiseksi liiketoiminnassa, Suomalaisen Työn Liitto on viime syksynä lanseerannut heti alkumetreiltään halutun Design from Finland -merkin, jonka käyttöoikeutta liiton jäsenyritykset voivat anoa, toimitusjohtaja Pekka Tsupari muistuttaa.

Suomalaisen Työn Liitto teki tutkimuksen Mitä design merkitsee yrityksille yhteistyössä Design Forum Finlandin, Finatexin, Suomen Muotoilutoimistot ry:n ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kanssa. Tutkimus osoitettiin 12550 yritykselle ja siihen vastasi 1380 yritystä. Vastausprosentti oli 11 %. Tutkimus toteutettiin Surveypal -tutkimustyökalun avulla. Aineiston keräämisestä, käsittelystä ja raportoinnista vastasi Suomalaisen Työn Liitto.

Lisätiedot:
Suomalaisen Työn Liitto
toimitusjohtaja Pekka Tsupari, 040 570 2021, pekka.tsupari@avainlippu.fi
tutkimuspäällikkö Sami Tuurna, 040 080 2001, sami.tuurna@avainlippu.fi