Suomi-barometri 2009: Suomelle ennätysmäärä kiitettäviä

Suomi-barometri 2009: Suomelle ennätysmäärä kiitettäviä

Tänä keväänä Suomi saa kansalaisiltaan aiempaa enemmän kiitettäviä arvosanoja. Työttömyyden lisääntyminen ja talousuutiset maailmalta eivät heijastu epäuskona isänmaata kohtaan. Taantumasta ja heikosta jääkiekkomenestyksestä huolimatta kansa antaa Suomelle enemmän kiitettäviä arvosanoja kuin nousukauden huipulla kaksi vuotta sitten, selviää Suomalaisen Työn Liiton Taloustutkimuksella teettämästä ensimmäisestä Suomi-barometrista. Ylpeimpiä suomalaiset ovat koulutuksesta, tuotteiden turvallisuudesta ja laadusta sekä osaamisesta.

Eniten kiitettäviä arvosanoja Suomelle antavat 35–49-vuotiaat suomalaiset – lapsiperheet vielä hieman aikuistalouksia useammin. Miehiltä heltiää yhdeksikköä ja kymppiä useammin kuin naisilta. Vähiten arvostusta maamme saa nyt eläkeläisten puolelta. Heistä vain alle 20 prosenttia antaa kiitettävän numeron.

- Verrattuna edelliseen mittaukseen kaksi vuotta sitten, muutos on suurin 35–49-vuotiaiden kohdalla. Silloin vain 17 prosenttia ko. ikäryhmästä antoi arvosanan 9 tai 10, mutta nyt peräti 36 prosenttia. Melkein yhtä paljon on kotimaan suosio noussut 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Vuonna 2007 heistä 22 prosenttia antoi kiitettävän ja nyt peräti 35 prosenttia, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Lars Collin.

Korkeinta arvostusta Suomi-neito nauttii Etelä-Suomessa (38 %) ja alhaisinta suosio on Itä-Suomessa (21 %). Maaseutukunnissa kiitettäviä jaettiin myös huomattavasti harvemmin kuin yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Keskiarvoksi Suomi saa kahdeksan.

Suomalaiset ylpeitä koulutuksesta, turvallisuudesta, osaamisesta ja laadusta

Kansallisiksi ylpeydenaiheiksi Suomi-barometrissa nousivat suomalainen koulutus, tuotteiden turvallisuus ja osaaminen sekä suomalaisten tuotteiden laatu. Lähes 60 prosenttia vastaajista sanoo olevansa erittäin ylpeä suomalaisesta koulutuksesta. Vahvimmin tätä mieltä ovat yli 25-vuotiaat, nuorison suhtautumisen ollessa hieman kriittisempää. Neljän suosituimman ylpeydenaiheen kohdalla erot sukupuolten välillä jäävät pieniksi miesten hehkuttaessa koulutusta ja suomalaisten tuotteiden turvallisuutta naisia enemmän. Kansalliset ylpeydenaiheet innostavat enemmän Pohjois-Suomessa, kun taas Uudellamaalla suhtaudutaan niihin laimeimmin.

Yli puolet suomalaisista (51 %) sanoo olevansa erittäin ylpeä suomalaisten tuotteiden turvallisuudesta.

Verratessa ulkomaisiin tuotteisiin 83 prosenttia pitää suomalaisten tuotteiden turvallisuutta parempana ja 15 prosenttia yhtä hyvänä. Turvallisuudesta ollaan rinta rottingilla kaikissa ikäluokissa ja eniten Länsi-Suomessa.

Suomalaisesta osaamisesta tuntevat ylpeyttä eniten yli 45 000 euroa vuodessa ansaitsevat 25–34-vuotiaat toimihenkilöt, asiantuntijat, johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät. Suomalaisten tuotteiden laatu nousee arvoasteikolla samoihin lukemiin osaamisen kanssa. Yli 40 prosenttia tuntee olevansa niistä erityisen ylpeä. Kaikkein ylpeimpiä laadusta ovat 25–34-vuotiaat työntekijöihin lukeutuvat suomalaiset.

Suomi menestyy monipuolisella osaamisella ja laadulla

Suomalaiset uskovat Suomen tarvitsevan menestyäkseen sekä laaja-alaista että erikoistuvaa osaamista.

- Vaaka ei kääntynyt barometrissa kummankaan puoleen, vaan kansa näkee molempia tarvittavan. Tätä tulosta voi pitää signaalina mm. siitä, että suomalaiset ymmärtävät entistä paremmin monipuolisen osaamisen merkityksen ja ovat täten entistä valmiimpia työelämän muutoksiin. Kiinnostavaa on myös se myönteisyys, jolla vastaajat suhtautuivat suomalaisen omistajuuden säilymiseen Suomessa. Yli 50 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että suomalainen omistajuus on yhtä tärkeää Suomen menestyksen kannalta kuin tuotannon jatkuminen Suomessa, sanoo tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava.

Myös globalisaation hyödyt nousivat esille tuloksissa. Yli 60 prosenttia vastaajista pitää Suomen menestyksen kannalta tärkeämpänä yritysten menestymistä kansainvälisesti kuin yksin Suomessa.

- Avainlipun kannalta etenkin tulos suomalaisten tuotteiden turvallisuudesta ja laadukkuudesta verrattuna ulkomaisiin on erittäin tärkeä. Molemmat ominaisuudet yhdistettiin nyt aiempaa kiinteämmin suomalaisiin tuotteisiin. Peräti yli 80 prosenttia vastaajista piti suomalaisten tuotteiden turvallisuutta parempana kuin ulkomaisten, sanoo Halava.

Nettikansa uskoo vaikuttavansa suomalaisen ostamisella ilmastonmuutokseen

Suomalainen nettikansa, alle 25-vuotiaat ovat vahvistaneet vuodessa roimasti uskoaan omaan mahdollisuuteensa vaikuttaa kotimaisilla hankinnoilla ilmastonmuutokseen. Suomi-barometrin mukaan yli puolet alle 25-vuotiaista uskoo omien valintojen vaikuttavan ilmastonmuutokseen, kun vuonna 2008 samaa mieltä oli vain joka viides. Nuoret uskovat myös kykyynsä jäljittää ostamansa tuotteen alkuperä ja valmistaja. Kaikista vastaajista eniten naiset, kuusi kymmenestä, uskoi omien kotimaisten valintojen mahdollisuuteen vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

- Suomalaisen työn kannalta Suomi-barometrin tuloksissa on paljon positiivista. Talouskriisin globaalista luonteesta huolimatta kuluttajat ymmärtävät voivansa vaikuttaa paljon suomalaisten hyvinvointiin ostamalla suomalaisia tuotteita. 20 prosenttia vastaajista kokee voivansa vaikuttaa työllisyyteen erittäin paljon ostamalla kotimaista. Arkisilla valinnoillakin on merkitystä. Jos jokainen meistä käyttäisi kuukaudessa yhden euron enemmän suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin, synnyttäisimme tuhat uutta työpaikkaa vuodessa, sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Lars Collin.
 

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Päivi Hirvola, paivi.hirvola@avainlippu.fi, puh. 040 549 8008
Tutkimuspäällikkö Sami Tuurna, sami.tuurna@avainlippu.fi, puh. 050 300 9203

Mikä Suomi-barometri?
Suomalaisen Työn Liittoon pitkään seurannut kuluttajien suhtautumista suomalaisuuteen eri mittareilla. Aikasarjat on nyt ensimmäistä kertaa koottu Suomi-barometrin muotoon säännöllisen seurannan mahdollistamiseksi.  Taloustutkimus Oy:n huhtikuussa toteuttama Suomalaisen Työn Liiton ensimmäinen Suomi-barometri sisältää osin pitkän aikavälin seurantaa sekä ajankohtaisia kysymyksenasetteluita uusien asennetrendien tunnistamiseksi.

Tutkimus on tehty Taloustutkimuksessa atk-avusteisina puhelinhaastatteluina. Haastattelujen kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö. Otos muodostettiin satunnaisotannalla väestötietojärjestelmästä. Tutkimuksessa haastateltiin 503 henkilöä. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.

Sisältöön liittyvät tiedostot: