Vuonna 1912 Suomen suuriruhtinaskunta eli venäläistämiskauden paineissa. Syyskuun 22. päivänä päätettiin kaupan- ja teollisuudenharjoittajien edustajainkokouksessa Tampereella järjestää suomalaisia tuotteita markkinoiva "suomalainen viikko", jota hoitamaan perustettiin Kotimaisen Työn Liitto - Förbundet för Inhemskt Arbete.
Liiton perustaminen oli Suomen itsenäisyysjulistus taloudellisessa mielessä. Päämäärä oli saada Suomi pärjäämään omin avuin.
Ensimmäinen kampanja alkoi Helsingissä 1923. Eino Leino oli kirjoittanut Kotimainen Työ -lehteen juhlarunon Oma syy, jota esitettiin viikon aikana monissa tilaisuuksissa.
1920-luku: Liiton asiantuntemus arvossaan nousukaudella
Kansallissodan aiheuttamasta osittaisesta poikkeustilasta huolimatta Suomen vienti elpyi, kiitos Suomen markan alhaisen arvostuksen maailmalla. Kotimaisen Työn Liiton tärkein ja näkyvin foorumi oli Kotimainen Työ - Inhemskt Arbete -lehti, joka oli myös Suomen teollisuusliiton äänenkannattaja.
Lehden toimituskunnan asiantuntemusta arvostettiin taloudellisissa päivän kysymyksissä. Julkaisu seurasi tuotannollisen ja kaupallisen toiminnan kehitystä, tulli- ja verotuspolitiikkaa, valtion ja kuntien tavaranhankintajärjestelmää, taloudellista lainsäädäntöä, työtehon kohottamista, ulkomaankaupan kysymyksiä ja piti eräänä päätehtävänään huolehtia siitä, että kotimainen tuotanto saa riittävää valtiovallan tukea.
Yleismaailmallinen taloudellinen lama alkoi loppusyksyllä 1929 New Yorkin pörssiromahduksesta, joka heijastui Suomeen suurtyöttömyytenä. Suomalaisten työllistäminen nousi tärkeäksi.
Liitto järjesti suomalaisten tuotteiden yleismerkin käytön yleistämiseksi luonnoskilpailun. Kaikkiaan 750 ehdotuksesta voittajaksi valikoitiin arkkitehti Martti Björklundin (myöh. Visanti) luonnos, kahdeksankulmion ympäröimä tyylitelty leijonanpää.
Vuonna 1935 perustettiin laatumerkki, ja Helsingissä pidettiin suomalaisen teollisuuden suurkatselmus Suurmessut. Liiton toimitusjohtajana toimi myöhemmin elokuva-alalla mainetta niittänyt maisteri T. J. Särkkä.
1940-luku: Sotaa ja säännöstelyä
Sota lamautti yhteiskunnan kehityksen. Helsinkiä helmikuussa ankarasti koetellut pommitus osui liiton toimitaloon, Lönnrotinkatu 33:een. Jälkipolville jäi vain kellariin pudonnut kassakaappi hiiltyneine papereineen.
Kaikesta huolimatta liitto vietti 30-vuotisjuhliaan Tampereella 1942. Tasavallan presidentti Risto Ryti lähetti tervehdyksensä Suomen Työn lehteen. Välirauhan jälkeen liiton huomion keskipisteenä oli jälleenrakentamistyö. Koko vuoden 1947 kestäneen Sisukampanjan avasi tasavallan presidentti J.K. Paasikivi.
1950-luku: Leijonanpäästä suomalaisen alkuperän merkki
Suomen talous elpyi sodan jaloista nopeasti ja samaan tahtiin vilkastui myös Suomen Työn Liiton toiminta. Tanskan vastaavan järjestön mukaan kehitettiin työpörssipalvelu. 40-vuotisjuhlat pidettiin jälleen Tampereella. Juhlavuoden kunniaksi valmistettiin Suomen Työn Liiton ansiomerkki ja kultainen ansiomerkki luovutettiin tasavallan presidentti J.K.Paasikivelle.
Vuosi 1956 heilautti Suomea yleislakolla ja devalvaatiolla. Säännöstelyilmapiirin vapauduttua vapaaksi markkinataloudeksi Suomen Työn Liitto kehitti takuumerkkijärjestelmän vuonna 1957. Vuonna 1932 voimaan tullut alkuperämerkki, kahdeksankulmion sisällä ollut leijonanpää, muuttui takuumerkiksi ja pelkkä leijonanpää oli alkuperämerkki.
1960-luku: Suomalaisen työn juhlaa
Avainasemassa olet oikeassa, kun teet kaupassa ostoksen, heläytti Katri-Helena raikkaasti vuonna 1965. Senhän sanoo järkikin, tulkitsi suomalaisten toinen suosikki Lasse Mårtenson. Kansaan menevät melodiat olivat vauhdittamassa Kotimaisen Tuotannon valtuuskunnan toteuttamaan "Suomalainen viikko" -kampanjaa, jonka tunnukseksi graafikko Olavi Reinilä suunnitteli Avainlipun.
Vientikaupan merkitystä vahvistamaan perustettiin Suomen Työn Liiton aloitteesta vuonna 1967 yhteistoiminnassa valtion vientineuvottelukunnan kanssa Tasavallan presidentin vientipalkinto. Suomalaisen työn merkitystä korostettiin myös vuosittain pidetyillä Suomalaisen työn viikoilla.
1970- ja 80-luku: Kampanjointia Avainlipun alla
Vuoden 1978 alusta aloitti toimintansa Kotimaisen Työn Liitto, kun Suomen Työn Liitto ja valtion Kotimaisen Tuotannon Valtuuskunta keskittivät voimansa yhteen. Talouselämän lama antoi puhtia uudistuneen liiton toimintaan. Samalla määriteltiin ensimmäistä kertaa Avainlipun säännöt.
1980-luku oli kotimaisuuskampanjoiden vuosikymmen. Suomessa valmistetun tuotteen tunnus Avainlippu saavutti huippulukemat tunnettuudessa: 94 prosenttia kansalaisista oli sisäistänyt merkin viestin. Tietoisuutta vahvistettiin TV2:ssa pyörivillä tietoiskuilla ja näyttävillä ulkomainoskampanjoilla.
1990-luku: Taistelu irti lamasta
1990 luvulla kirjattiin ennätyksiä. Pankit tekivät ennätystappiot ja Suomi sai pankkituen maksamisen lisäksi kontolleen ennätysmäärän työttömiä - peräti puoli miljoonaa.
Suomalaisen Työn Liitto keskittyi vuodesta 1994 nostamaan kansalaisten mielialaa ja itsetuntoa MTV3-kanavan kanssa. Kuukauden suomalainen Avainteko muuttui Viikon suomalaiseksi Avainteoksi ja myöhemmin hengähdystauon jälkeen Kultainen Avain -ohjelmasarjaksi. Ohjelmasarja esitteli suomalaista osaamista ja innovaatioita - ihmisen kokoisia ja isompia laadukkaita oivalluksia.
2000-luku: Globalisaation ja vastuullisuuden nousu
Uuden vuosituhannen alun keskeisimpiä puheenaiheita on ollut globalisaatio. Maailman avautuminen näyttää ehkä hieman yllättäenkin vain vahvistavan kansallisia arvoja, kun suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia osataan arvostaa uudella tavalla.
Myös vastuullinen kuluttaminen on nousussa. Moni miettii, miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa siihen, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville. Eettiset seikat puhuvat suomalaisten tuotteiden ja palveluiden puolesta ja vetoavat erityisesti nuorempiin kuluttajiin.
