Suomi saa suomalaisilta kouluarvosanaksi 8+. Eri väestöryhmien väliset erot ovat pieniä, joskin nuoret ja pohjoissuomalaiset ovat hieman keskimääräistä tyytyväisempiä. Samoin naiset antavat keskimäärin positiivisempia arvioita kuin miehet. Tiedot selviävät Avainlippu-alkuperämerkkiä myöntävän Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 512 suomalaista. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy.

- Naisten antama yleisarvosana oli 8,2 ja miesten 7,9. Erot eivät ole kovin suuria, mikä puhuu sen puolesta, että suomalaiset ovat arvioissaan verraten yksimielisiä, arvioi tutkimuspäällikkö Sami Tuurna Suomalaisen Työn Liitosta.

Nuoret ovat tyytyväisimpiä...

Eniten Suomea kiitettävän arvoisena pitäviä löytyy nuorten, 15-24-vuotiaiden joukosta. Heistä 39 prosenttia antoi Suomelle kiitettävän arvosanan (9-10), kun koko väestön keskiarvo on 32 prosenttia.

Keskimääräistä positiivisempia arvioita antoivat myös maanviljelijät. Suurin ero suhtautumisessa kiitettävään arvosanaan on aluetasolla: länsisuomalaisista kiitettävän arvosanan antoi vain 28 prosenttia, kun Pohjois-Suomessa vastaava osuus oli 43 prosenttia.

Vähiten korkeimpia arvosanoja antoivat 35-49-vuotiaat (25 %). Työväestöstä 24 prosenttia antoi Suomelle kiitettävän arvosanan, mikä on tutkimukseni alin prosenttiosuus. Alle 30001 euron vuosituloa tienaavista 30 prosenttia antoi kiitettävän ja keskituloisista (30001-45000) 35 prosenttia. Eläkeläisistä kiitettävän antoi 36 prosenttia.

...mutta valitsevat harvimmin tietoisesti suomalaista

Tutkimuksessa selvitettiin myös, ovatko suomalaiset lisänneet kuluneen vuoden aikana tietoisesti suomalaisten tuotteiden ostamista. Vastaajista 13 prosenttia ilmoitti lisänneensä ja 2 prosenttia vähentäneensä suomalaisia valintoja. Valtaosa, 84 prosenttia, sanoi pitäneensä ostotottumukset ennallaan.

- Tietoisesti suomalaisen ostamista lisänneiden osuus on ollut parhaimmillaan yli 30 prosentin. On huolestuttavaa, elleivät kuluttajat ymmärrä valintojensa merkitystä kansantalouteen, työllisyyteen ja suomalaisten yritysten menestymiseen, huomauttaa Tuurna.

Erityisen vähän asiaan ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota 15-24-vuotiaat nuoret. Heistä vain 10 prosenttia sanoi lisänneensä tietoisesti suomalaisten tuotteiden ostamista, kun taas 25-34-vuotiaista vastaajista tätä mieltä oli 18 prosenttia.

- Tuloksista nähdään, että nuorten myönteiset suomalaisuusasenteet eivät vaikuta kovin selvästi ostopäätöksiin. Samaan tulokseen on päädytty myös aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa. Ristiriita asenteiden ja kulutusvalintojen välillä voi johtua siitä, että nuoret pitävät Suomea monella tavalla esimerkillisenä maana, mutta heidän kuluttamiinsa tavaroihin eivät yhtä usein kuin muun väestön kohdalla kuulu kotimaiset tuotteet, Tuurna arvioi.

Taulukot löytyvät osoitteesta http://www.avainlippu.fi/fi/lehdisto/Kuvat.html

Lisätietoja

Viestintäkoordinaattori Hanna Komulainen, Suomalaisen Työn Liitto, p. 040 558 2939, hanna.komulainen@avainlippu.fiTutkimuspäällikkö Sami Tuurna, Suomalaisen Työn Liitto, p. 09 6962 4348, sami.tuurna@avainlippu.fi