Puhe Suomalaisen Työn Liiton kevätseminaarissa Helsingissä, 5.5.2006 Mistä syntyvät suomalaisen tuotteen tai palvelun menestystekijät? Entä mitkä ovat kuluttajien odotukset? Muun muassa näihin seminaarikutsussa esitettyihin kysymyksiin etsitään tänään näkökulmia kiinnostavista puheenvuoroista. Viikko sitten Helsingin Sanomissa megatrendeistä raportoinut hollantilaistutkija Adjiedj Bakas ennusti Euroopalle loistavaa tulevaisuutta keskiluokkaisten aasialaisten isona huvipuistona. Tulevaisuudessa varakkaat aasialaiset suuntaavat Eurooppaan kokemaan vanhan mantereen eksoottisia asioita, joita heillä ei kotona ole. Vuonna 2020 Euroopan väestön kokoinen aasialainen keskiluokka hakee eurooppalaista tyylisuuntaa ja tarinoita. Se odottaa eurooppalaista alkuperää myös tuliaisiltaan. Siinä on EU-Suomelle yksi visio ja tämän päivän seminaarille vahva oikeutus. Suomessa on osaamista, eksotiikkaa, tarinoita ja taito tehdä kiinnostavia tuotteita. Suomalaisen Työn Liiton teettämät tutkimukset vahvistavat käsitystä siitä, että muotoilun ja suunnittelun merkitys menestystekijöinä kasvaa. Tämä asettaa haasteita suomalaisille valmistajille. Piristäviä viitteitä muotoilun uusista aluevaltauksista on jo nähtävissä. Tarvitaan vaan idea, verkostoitumista ja heittäytymistä. Tuore esimerkki tulee Mikkelistä, missä kännykän kuoria valmistava vahvasti kansainvälistynyt Savcor Group ja kansainvälisesti tunnettu suunnittelija Jukka Rintala ovat tehneet uuden aluevaltauksen. Jukka Rintalan värikylläiset akvarellit toistuvat Savcorin painotekniikalla suomalaisille Pukkila-laatoille sisustajan unelmaksi. Mutta riittääkö ruuti? Kykenemmekö tunnistamaan kyllin aikaisin ja juuri oikeat asiat huomisen menestyksen perustaksi? Perlos, Efore Salcomp, Foxconn, Flextronics; tässä siivu pitemmästä rivistä lähinnä ICT-alan yrityksiä, jotka olivat työntekijöilleen ja paikkakunnilleen toivoja vielä viisi – kymmenen vuotta sitten. Osa näistä on nyt Kiinassa, toiset Baltiassa tai muualla kauemmassa idässä. Suomi on menettänyt jo muutaman kymmenen tuhatta kohtuullista osaamistasoa vaativaa työpaikkaa. Kohdemaille yhteistä on halpa, nopeasti koulutettavissa oleva työvoima ja suuret markkinat ympärillä. Yrityksille tärkeää on saada kulkea veturiyrityksen kyljessä. Meidän ei ole kuitenkaan syytä nostaa käsiämme ylös ajatuksella kaikki on menetetty. Päinvastoin. Globalisaatiossa voi tarjoutua myös sauma pienille, joilla on suuri taito. Suomen talouden viime kuukaudet ja näkymät edessä olevista ovat tässä suhteessa rohkaisevia. Kansantuote kasvaa reippaasti yli 3 %:n vauhtia ja työllisyyden paraneminen jatkaa rivakkaa vauhtiaan. Hallituksen tavoite 100 000 työpaikan luomisesta saattaa toteutua. Lähimmän laakson pohjalta, vuoden 2003/4 vaihteesta, nettolisäys kaikkien menetystenkin jälkeen on yli 80.000 työpaikkaa. EK:n eilinen suhdannebarometri piirtää tuoreinta kuvaa. Työpaikkakasvua jopa teollisuudessa! Useimmat alkuvuoden ennusteet ylittyivät eikä toinenkaan vuosipuolisko näytä hullummalta. Äskeisten esimerkkieni mukaisesti niin lähellä, käsin kosketeltavissa, todellisia ja nopeasti vaihtuvia ovat sekä menetykset että uudet mahdollisuudet. Koulutus, sen inspiroima luovuus ja tuottama osaaminen ovat kaiken a ja o. Riittävästi resursoitu ja kohdennettu tutkimus ja kehitystyö innovaatioiden synnyttämisen välttämätön ehto. Kykyä tuotteistaa ja kaupallistaa ja yhteiskunnankin kannustus riskinottoon tarvitaan, jotta osamme jatkossa ei olisi vain kasvattajaseuran osa vaan menestyvän tekijän osa. Ja aivan ratkaiseva rooli on viime kädessä yrittäjyydellä, sen tarvitsemalla myönteisellä asenneilmastolla ja sen teillä olevien karikkojen karsimisella. Savostakin voi Savcorin tapaan kajahtaa, että hyvässä kyydissä ollaan, että innovaatioketju toimii. Puhumattakaan monista muista koko maailmaa jo valloittaneista oman teollisen segmenttinsä suomalaisista menestyjistä, Nokiasta ja monesta, monesta muusta maailmalla jo kymmenen suurimman joukkoon ennättäneestä suomalaisyrityksestä. Luovuudelle, innovatiivisuudelle ja näiden synnyttämälle tuottavuuden paranemiselle on taloudessamme kuitenkin vielä paljon sijaa. Varsinkin palvelusektori suorastaan huutaa kysyntälähtöisiä innovaatioita ja tuottavuuden kasvattamista. Kun teollisuuden tuottavuuskehitys on ollut meillä maailman huippua, palvelusektori on laahannut OECD-maiden jälkikastissa. Yksi tämän päivän sanomani onkin; suomalaisen työn menestys myös palvelusektorilla on varmistettava. Suomessa nopin 67 % kansantuotteesta syntyy palvelusektorilla, kun vastaava lukema esim. USA:ssa on 77,4 % ja Englannissa 75 %. EU:n palveludirektiivin kohta valmistuttua tie kaupallisille palveluille on entistä paremmin auki maailmalta meille ja meiltä maailmalle. Ellemme kotimarkkinoita silmällä pitäen ole innovatiivisempia ja tuottavampia, heikentää se koko kansantalouden suorituskykyä. Laskun siitä maksaa koko kansantalous, myös teollisuus. Ellei palvelusektorimme terä tepsi rajojemme ulkopuolella tähänastista paremmin, emme saa uusista mahdollisuuksista sitä mikä meille ns. kuuluisi. Suomessa palvelujen vienti on Tilastokeskuksen tarkistettujenkin lukemien perusteella vain 19,2 %, kun se meidän kaltaisista maista esim. Tanskassa on noin 30 % ja teollisuudestaan tunnetussa Ruotsissakin noin 24 %. Maamme elinkeinotoiminnasta keskeisesti vastuullinen ministeriö, KTM, on tiedostanut oman vastuunsa palvelusektorin kohentamisessa. Tekes rahoittaa tänään massiivisesti myös palvelusektoria, monet VTT:n aktiviteetitkin kohdentuvat palvelusektorille. Finnveran, Tesin ja Finpron toimintakentässä palveluille on raivattu tilaa. Suomalaisten kuluttajien on edellytettävä palvelujen tarjoajilta entistä enemmän. Palvelujen tuottajien on vastattava haasteeseen astumalla entistäkin rohkeammin innovaatioiden tuottamisen ja soveltajien tielle. Suomalaisen Työn Liiton missio on vahvistaa suomalaisen työn asemaa Avainlipun arvosisältöä. Tutkimukset vahvistavat, että suomalaisen alkuperän perusarvostus on vankka. Avainlippu viestii kuluttajalle laatua, luotettavuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta. Avainlippu vahvistaa sekä tuotteesta että sen valmistajasta syntyvää positiivista mielikuvaa. Tämä ylioppilastalon legendaarinen musiikkisali on oiva paikka, teille Suomalaisen Työn Liiton seminaarivieraat, ammentaa ideoita toteutettavaksi. Ohjelman mukaan luvassa on runsaasti virikkeitä uusiin inspiraatioihin. Näillä sanoilla avaan Suomalaisen Työn Liiton kevätseminaarin.