- Jos lähes 2/3:n suomalaisen mielestä ulkomainen muotoilu lyö kotimaisen, jotain on tehtävä, sanoi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Suomalaisen Työn Liiton (STL) kevätseminaarissa 11.5.2005 viitaten STL:n teettämään selvitykseen.

Ministeri Pekkarisen mukaan muotoilun tarve tulee esille pk-yrityksissä. Selvitykset osoittavat, ettei muotoilua kovinkaan usein osata tunnistaa yrityksen toiminnoissa erityiseksi kehittämiskohteeksi. Tässä yritysten valistustyössä meillä kaikilla on tehtävää. Kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämä kehittämistuki on periaatteessa käytettävissä yritysten muotoiluhankkeisiin. Tuen suuruus voi olla jopa 50 % kustannuksista.

Parhaillaan vietettävän Muotoilun vuoden tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä edistämällä muotoilun käyttöä yritysten strategisena työkaluna. - Tähän tavoitteeseen pyritään lisäämällä muotoilualan ja elinkeinoelämän, erityisesti pk-sektorin välistä yhteistyötä, kertoi ministeri Pekkarinen.

- Tavoitteena on luoda Suomeen dynaaminen muotoilujärjestelmä, jolla Suomi saavuttaisi edelläkävijämaan aseman muotoilun hyödyntämisessä, kertoi Pekkarinen. Valtioneuvoston hyväksymän muotoilupoliittisen periaatepäätöksen pohjalta syntynyt Muotoilu 2005 -ohjelma kiteyttää visiossaan: "Suomalainen muotoilujärjestelmä perustuu korkeatasoiselle osaamiselle, joka huomioi teollisen tuotanto- ja jakeluprosessien kehityksen, ymmärtää kuluttajamarkkinoiden muutokset, käyttäjäkeskeisen näkökulman ja hallitsee kulttuurisidonnaisten innovaatioiden hyödyntämisen tuotteiden ja palvelujen kehityksessä."

- Muotoilu 2005 -ohjelma liitti muotoilun kansalliseen innovaatiojärjestelmään ja sen uudistamiseen. Se on rakentanut pohjan muotoilujärjestelmän dynaamiselle uudistumiselle, arvioi ministeri. Huomattavan osan ohjelmasta ovat muodostaneet Tekesin ja Suomen Akatemian panostukset. Tekesillä on ollut teollisen muotoilun teknologiaohjelma. Suomen Akatemian muotoilun tutkimusohjelman kokonaisvolyymi on ollut noin 30 milj. euroa. Niihin on osallistunut kahdeksan yliopistoa, 100 tutkijaa ja 50 yritystä.

- Kuluttajat eivät aina myöskään tunnista suomalaisia yrityksiä ja brändejä. Tämän vuoksi STL:n myöntämä avainlipputunnus on edelleen hyvin tärkeä tunnistamisväline, pohti Pekkarinen. Se voidaan myöntää suomalaiselle tuotteelle tai palvelulle, joiden kotimaisuusaste on toimialasta riippuen vähintään 50 prosenttia. Avainlipputuotteiden keskimääräinen kotimaisuusaste on 80 prosenttia.