Suomalainen asenneilmasto on Suomen johtavan sosiokulttuurisen tutkimusohjelman, RISC Monitorin, tulosten perusteella muutoshaluton. Huoli suomalaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja uusintamiskyvystä ovat syitä sille, että amerikkalaistutkija Richard Floridan ns. luovaa luokkaa koskeva tutkimus ja sen käsitteistö ovat saaneet suurta huomiota Suomessa.

RISC Monitor 2005 -tutkimus on määritellyt suomalaisen luovan luokan, jonka koko tällä hetkellä on 17 prosenttia. Luovien ihmisten määrä on vähentynyt parin viime vuoden aikana muutamalla prosenttiyksiköllä.

Nämä tiedot käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton ja MDC RISC International Oy:n julkaisemasta tuoreesta analyysista. RISC Monitor -tutkijat ovat seuranneet suomalaisten arvomaailmaa jo 30 vuoden ajan. Käsillä olevaan tutkimukseen osallistui 5.429 yli 15 -vuotiasta suomalaista.

– Luovalla luokalla on suora yhteys uuden liiketoiminnan syntyyn ja kasvuun. Yhdysvalloissa työpaikat seuraavat jo luovaa luokkaa, ei toisin päin kuten aiemmin. Luova luokka nousee yhä tärkeämmäksi, sillä kasvun ja uudistumisen nälkä lepää Suomessa yhä harvempien harteilla, MDC RISC Internationalin toimitusjohtaja Ilkka Halava sanoo.

Luovan luokan määritteitä ovat muutoshalukkuus, joustavuus ja itsenäisyys. Luovaan luokkaan kuuluva ihminen suhtautuu toisiin kulttuureihin avoimesti, on empaattinen ja teknologiamyönteinen sekä usein myös perinteisellä tavalla luova. Suomalaisiin tuotteisiin luova luokka suhtautuu muita myönteisemmin. Sille on tärkeää tuotteiden alkuperä ja ympäristöystävällisyys ja se boikotoi muita useammin monikansallisia yrityksiä.

Viime vuonna suomalaiseen luovaan luokkaan kuului vielä yli 20 prosenttia väestöstä. Mistä väheneminen sitten johtuu?

– Luova luokka kaipaa hapekasta kasvuympäristöä: työpaikkoja, joissa korostuu joustavuus, epämuodollisuus, kokeilevuus ja erilaisuuden sietokyky. Meillä taas vallitsee voimakas numerojohtamisen kulttuuri, joka syö luovan luokan tarvitsemaa happea. Resursseja kuitenkin on, sillä johtajista luovaan luokkaan kuuluu 23 prosenttia. Meidän on nyt löydettävä tavat saada luovat ihmiset oikeille paikoille sopivilla valtuuksilla. Vastuu on työelämän organisaatioissa, Halava sanoo.

Myös valtiovalta on herännyt huomaamaan luovan luokan tärkeyden. Kansallisen luovuusstrategian toteuttaminen on otettu osaksi hallitusohjelmaa.

Keskeiset tutkimustulokset

Luova luokka

-     17% suomalaisista kuuluu ns. luovaan luokkaan (v. 2004 20% ja v. 2003 22%)

-     muut luokat: tahtova luokka (9%), soveltava luokka (49%), säilyttävä luokka (24%)

”Toivoisi, että suomalaiset suhtautuisivat avoimemmin muihin”

-     luova luokka 49%

-     tahtova luokka 37%

-     soveltava luokka 30%

-     säilyttävä luokka 21%

”Asettuu muiden asemaan ja kuvittelee, miten he asiat kokevat”

-     luova luokka 34%

-     tahtova luokka 17%

-     soveltava luokka 14%

-     säilyttävä luokka5%

”Käyttää internetiä runsaasti (myös palveluihin)”

-     luova luokka 23%

-     tahtova luokka 16%

-     soveltava luokka 16%

-     säilyttävä luokka 17%

Instrumentin soittaminen, laulaminen

-     luova luokka 33%

-     tahtova luokka 25%

-     soveltava luokka 26%

-     säilyttävä luokka 18%

Halukas kokeilemaan uusia asioita

-     luova luokka 40%

-     tahtova luokka 27%

-     soveltava luokka 13%

-     säilyttävä luokka 9%

Luovan luokan kuluttaminen

-     78% (luovasta luokasta) pitää suomalaisia tuotteita muun maalaisia parempina

-     69% katsoo, mistä tuotteet on tehty

-     71% ostaa ympäristöystävällisiä tuotteita

-     32% on boikotoinut monikansallisia tuotteita

-     35% on vaikuttanut muiden ihmisten ostokäyttäytymiseen kestävämpään suuntaan

-     36% jättänyt ostamatta tuotetta tai palvelua ärsyttävän tai liiallisen mainonnan takia

Suomalaisten kuluttajien asenteet 2005 (kaikki kuluttajat)

Suomalaiset voi jakaa kolmeen pääryhmään kotimaiseen alkuperään suhtautumisen perusteella:

1.   Globaalit suomalaiset 30%

Ø vertailevat kotimaisia ja ulkomaisia ja jos tasavertaisia, päätyvät kotimaiseen

2.   Paikalliset kotimaiset 53%

Ø valitsevat ensisijaisesti kotimaista, ulkomaista vain erikoistapauksissa

3.   Kotimaisuudesta piittaamattomat 12%

Ø kotimaisuus ei ole ostokriteerinä 10 tärkeimmän joukossa

Eettinen kuluttaminen

-     22% boikotoinut amerikkalaisten/monikansallisten yritysten tuotteita (19% v. 2004)

-     37% ostanut tietoisesti Reilun Kaupan tuotteita (41% v. 2004)

-     30% jättänyt ostamatta tuotetta mainonnan takia (28% v. 2004)

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Ilkka Halava, MDC RISC International Oy, puh. puhelin 040 832 7474

toimitusjohtaja Lars Collin, Suomalaisen Työn Liitto, puh. (09) 6962 4340